ÄLÄ KUVAUTA ITSEÄSI KADUILLA OLEVIEN VILLIELÄINTEN KANSSA

 

 

Villieläimiä Thaimaan kaduilla

Uhanalaiset villieläimet, kuten apinat, norsut ja eksoottiset liskot ovat tuttu näky Thaimaan vilkkailla turistikaduilla mm. Bangkokissa, Krabilla, Koh Samuilla ja Phuketissa. Niitä käytetään turistihoukuttimina, muun muassa valokuvausobjekteina ja ravintoloiden viihdykkeenä. Monet ’katueläimistä’ on kansainvälisten standardien mukaan luokiteltu uhanalaisiksi. Kaikki kadulla olevat villieläimet ovat laittoman eläinkaupan uhreja.  Muun muassa valkokämmengibboni, joka on yksi Thaimaan tavallisimmista ”katueläimistä”, se on luokiteltu kansainvälisesti erittäin uhanalaiseksi. Gibbonien pitäminen lemmikkinä on thaimaan laissa kielletty.
 

Kadulla pidetyt eläimet on usein pyydystetty luonnosta. Joitain villieläimiä voi kasvattaa myös vankeudessa, mutta Thaimaassa ei ole yhtään laillista paikkaa, joka voisi myydä villieläimiä yksityishenkilöille, joten käytännössä kaikki kadulla olevat villieläimet ovat laittomia.

Läheinen kontakti villieläinten kanssa voi olla vaarallista. Eläimet saattavat väärin käsiteltynä olla aggressiivisia ja äkkipikaisia. Villieläinten puremat ja raapeumat voivat pahimmassa tapauksessa johtaa verenmyrkytykseen. Lisäksi eläimet voivat kantaa tarttuvia tauteja. Varsinkin kädellisillä on tavattu mm. ihmisiin tarttuvaa tuberkuloosia, B-hepatiittia ja vesikauhua.

Eläimet on tuotu kadulle turistien viihdykkeeksi. Jos emme maksa yhteiskuvista toiminta käy kannattamattomaksi. Kannattamatonta liiketoimintaa ei ole järkevää jatkaa, joten pitkällä tähtäimellä kieltäytyminen yhteiskuvasta vähentää suoraan villieläinten salakauppaa.
Villieläimiä katsellessa on hyvä muistaa, että kyseessä on elävä olento. Jokaisella eläimellä on lajille ominaiset tarpeet ja käyttäytymismallit. Eläimet eivät ole ihmisten leluja, eikä niitä pitäisi myöskään kohdella niin.

Mitä eläimiä kaduilta löytyy?

Valkokämmengibboni, Gibbon lar (White-handed gibbon)

  • Elää n. 25-vuotiaaksi, sukukypsä 8 vuoden iässä
  • Hävinnyt Phuketista salakaupan takia n. 30 vuotta sitten
  • Jokaista vangittua poikasta kohti tapetaan keskimäärin 3 gibboniperhettä
  • Muuttuu vankeudessa aggressiiviseksi n. 5 v. iässä

Makaki-apinat, Cercopithecinae
 

  • Thaimaassa 5 eri lajia ja useita ala-lajeja
  • 4 lajia luokiteltu kansainvälisesti uhan-alaisiksi tai vaarantuneiksi
  • Apinoiden luontaista käyttäytymistä ei ole ihmisille esiintyminen
  • Kadulla pidetyistä apinoista suurin osa on poikasia, sillä niitä on helpompi hallita

Lehtiapinat, Colobidae (Leaf monkeys)

  • Thaimaassa 4 eri lajia
  • Lehtiapinoista 3 lajia on luokiteltu joko uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi
  • Lehtiapinat ovat melko pieniä, joten niitä on helppo pitää turistihoukuttimina

Aasian norsu, ”Intiannorsu” , Elephas maximus

  • Yksi maailman kolmesta norsulajista
  • Thaimaassa niitä on historiallisesti käytetty sodassa, kantoeläiminä ja metsänhakkuussa
  • Metsänhakkuu kiellettiin 1989, jolloin norsut jäivät ”työttömiksi ”
  • Kadulla olo aiheuttaa norsuille erittäin paljon kärsimystä.
  • Norsujen pitäminen kaduilla on Thaimaan laissa kielletty.

Iguaani, Iguana iguana (Vihreä leguaani)

  • Peräisin Etelä-Amerikan sademetsistä
  • Ei ole luokiteltu uhanalaiseksi, mutta tarkkaa statusta ei tunneta
  • Kadulla olemien aiheuttaa kuitenkin kaikille villielämille turhaa kärsimystä. Katu ei ole villieläimen paikka

Erilaisia kotkia ja haukkoja

Thaimaassa esiintyy useita eri lajeja
Osa satunnaisia muuttomatkalaisia
Joukossa on uhanalaisia ja kannoiltaan vähentyneitä lajeja
Vangituilta linnuilta leikataan siipisulat, jotta ne eivät pääse enää lentämää
Linnut on usein sidottu jalasta kiinni, joten ne eivät pääse liikkumaan

 

 

 

 

 

 

 

Turtle Watchin projektit

Phuketin alueen liemikilpikonnaseuranta

Liemikilpikonna, Chelonia mydas, on muiden kilikonnalajien tavoin luokiteltu maailmanlaajuisesti erittäin uhanalaiseksi eläimeksi. Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa yleinen kilpikonnien suojeluskeino on niiden kasvattaminen vankeudessa noin vuoden ajan, jonka jälkeen kilpikonnat vapautetaan mereen noin 40 cm kokoisina. Näin pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni konna säästyisi nälkäisiltä pedoilta jotka vaanivat pikkukonnia. Kyseisen suojeluskeinon hyödystä on kuitenkin niukasti tietoa. Pilottiprojektimme tutkii vankeudessa kasvatettujen kilpikonnien selviytymistä ja vaellusta meriympäristössä.


Tutkimus tapahtuu kuoreen kiinnitettävien, pienten tulitikkuaskin kokoisten satelliittipaikantimien avulla. Paikantimet aktivoituvat joka kerta kun kilpikonna tulee pinnalle hengittämään ja lähettävät signaalia maapalloa kiertäville satelliiteille. Saamme näin tietoa jokaisen yksittäisen kilpikonnan liikkeistä. Tällä hetkellä meillä on vedessä kolme konnaa; Urho, Hilja ja Hertta jotka pääsivät vapauteen 15.02.2010 Similanin saarilla.

Projektin ideana on selvittää, kuinka kilpikonnien kasvattaminen vankeudessa toimii suojeluskeinona. Mikäli kilpikonnat eivät käyttäydy luonnonmukaisesti, olisi kenties viisaampaa keskittää suojelustoimet aikuisiin, ”luonnollisiin” konniin.  


Vain yksi sadasta vastasyntyneestä konnasta selviytyy aikuiseksi, sillä suurin osa joutuu nälkäisten lintujen, rapujen ja kalojen syömiksi. Kilpikonnat kasvavat hyvin hitaasti ja saavuttavat sukukypsyyden vasta noin parinkymmenen vuoden iässä. Näiden luonnollisten uhkien lisäksi ihminen  on kilpikonnalle suuri uhka: konnien tahallinen kalastus, sivusaaliiksi joutuminen, pesimärantojen hupeneminen ja häviäminen, kelluvat roskat ja ilmastonmuutos ovat erittäin vakavia ongelmia merikilpikonnille. Meidän on siis ryhdyttävä toimenpiteisiin mikäli haluamme nähdä merikilpikonnien uiskentelevan maailman merissä tulevaisuudessa!
 

Kestävää merten virkistyskäyttöä

Pyrimme lisäämään turistien ympäristötietoisuutta levittämällä tietoa merten kestävästä virkistyskäytöstä sekä uhanalaisista merten eläimistä. Kilpikonnakeskuksemme saa viikoittain satoja Eurooppalaisia vierailijoita, joille kerromme kilpikonnista sekä muista meriympäristöä koskevista, kiinnostavista asioista. Tiesitkö, että ”nemo-kalat” osaavat myös oikeassa elämässä puhua? Entäs, tiesitkö että mangrovepuissa saatat nähdä kaloja kiipeilemässä ja että styroksirasialla kestää viisisataa vuotta maatua meressä? Näistä ja muista asioista kuulet jos tulet vierailemaan keskukseemme! 

Kestävää kalastusta Thaimaassa  

Katkaraputroolaus, pitkäsiimakalastus ja muut kalastuskeinot verottavat vahvasti kilpikonna- ja delfiinikantoja Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa.  Nykypäivänä on kuitenkin olemassa myös ympäristöystävällisempiä kalastuskeinoja: sivusaaliiden vähentämiseksi on kehitetty troolikasseihin niin sanotut TED-verkot (Turtle Exclusion Devises = kilpikonnien poissulkuverkot) jotka estävät kilpikonnien ja muiden isojen merieläinten pääsyn trooleihin. Projektimme tutkii TED-verkkojen käyttöä Thaimaassa ja pyrkii edistämään sen käyttöä kalastajien keskuudessa.

Verkkoon juuttunut täplädelfiini.


Haluamme saattaa yhteen kalastajia jotka käyttävät tai ovat valmiita käyttämään TED-verkkoja sekä hotelleja ja ravintoloita jotka ovat valmiita myymään ympäristöystävällisesti kalastettuja tuotteita. Pitkällä tähtäimellä haluamme parantaa Thaimaan meriympäristön tulevaisuutta sekä taata eko-kalastajille tuloja ja kompensaatiota TED-verkkojen käytöstä. Tämä varmistaa myös Thaimaan säilymisen kauniina rantakohteena.