Kilpikonnien kuntoutuskeskus Phuketin Meribiologisessa tutkimuskeskuksessa

Phuketin Meribiologisessa tutkimuskeskuksessa (Phuket Marine Biological Research Center PMBC) toimii myös kilpikonnien kuntoutuskeskus. Tänne tuodaan hoitoon haavoittuneita kilpikonnia Etelä-Thaimaan alueelta. Yleisin vamma kilpikonnilla on kalastusverkkojen aiheuttamat räpylävammat ja konnan ruhjoutuminen veneen potkuriin. Keskuksessa on tälläkin hetkellä useita kilpikonnia joilta puuttuu yksi tai useampia räpylöitä ja kilvissä on selviä merkkejä potkureiden aikaansaannoksista. Suurin osa kilpikonnista pääsee takaisin mereen muutaman kuukauden kuntoutuksen jälkeen, pahasti vammautuneet konnat joutuvat kuitenkin jäämään keskukseen jos näyttää siltä että ne eivät pärjää enää ilman ruokintaa ym. apua.

Muutama keskuksen asukki

Tao on täysikasvuinen liemikilpikonna (green turtle), joka on ruhjoutunut pahasti veneen potkuriin ja vammojen seurauksena menettänyt tasapainonsa. Tao ei pysty enää uimaan normaalisti, vaan se ui pystyssä pää pohjaan päin suunnattuna. Tao on asunut keskuksessa jo useita vuosia eikä hänen  vapauteen päästäminen ole vammojen vakavuuden vuoksi enää mahdollista.

Kung on aikuinen bastardikilpikonna (olive ridley) jolta on jouduttu amputoimaan molemmat eturäpylät jotka vahingoittuivat pahasti kalaverkkoon. Kung on saapunut keskukseen vasta jokunen kuukausi sitten, mutta näyttää siltä, että se toipuu leikkauksesta hyvin. Kung on tällä hetkelä pienessä 'sairaala-altaassa', ja se pääsee toipumisen jälkeen isoon altaaseen totuttelemaan elämään ilman eturäpylöitä. Jos Kung oppii toimimaan 'räpyläpuolena' voidaan se päästää takaisin mereen.

KUVA TULOSSA

Bao on nuori bastardikilpikonna. Baolta puuttuu toinen eturäpylä, sillä sekin on juuttunut kalastusverkkoon. Bao on tottunut melko hyvin elämään ilman toista räpylää ja saattaa olla että hän pääsee takaisin mereen lähiaikoina.

 

Keskuksen kilpikonnat ovat onnekkaita, sillä ne ovat päässeet hyvään hoitoon ja vammoista huolimatta suurin osa niistä pääsee takaisin mereen. Thaimaassa jää vuosittain verkkoihin ja potkureihin tuhansia kilpikonnia jotka eivät saa hoitoa, vaan kuolevat hitaasti vammoihinsa. Maailmalla on olemassa verkkoja, joista kilpikonnat pääsevät vahingoittumatta pois ja Turtle Watcin tulevaisuuden suunnitelmissa onkin tutustuttaa paikalliset kalastaja kyseisiin TED-verkkoihin.

 

 

 

Turtle Watchin projektit

Phuketin alueen liemikilpikonnaseuranta

Liemikilpikonna, Chelonia mydas, on muiden kilikonnalajien tavoin luokiteltu maailmanlaajuisesti erittäin uhanalaiseksi eläimeksi. Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa yleinen kilpikonnien suojeluskeino on niiden kasvattaminen vankeudessa noin vuoden ajan, jonka jälkeen kilpikonnat vapautetaan mereen noin 40 cm kokoisina. Näin pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni konna säästyisi nälkäisiltä pedoilta jotka vaanivat pikkukonnia. Kyseisen suojeluskeinon hyödystä on kuitenkin niukasti tietoa. Pilottiprojektimme tutkii vankeudessa kasvatettujen kilpikonnien selviytymistä ja vaellusta meriympäristössä.


Tutkimus tapahtuu kuoreen kiinnitettävien, pienten tulitikkuaskin kokoisten satelliittipaikantimien avulla. Paikantimet aktivoituvat joka kerta kun kilpikonna tulee pinnalle hengittämään ja lähettävät signaalia maapalloa kiertäville satelliiteille. Saamme näin tietoa jokaisen yksittäisen kilpikonnan liikkeistä. Tällä hetkellä meillä on vedessä kolme konnaa; Urho, Hilja ja Hertta jotka pääsivät vapauteen 15.02.2010 Similanin saarilla.

Projektin ideana on selvittää, kuinka kilpikonnien kasvattaminen vankeudessa toimii suojeluskeinona. Mikäli kilpikonnat eivät käyttäydy luonnonmukaisesti, olisi kenties viisaampaa keskittää suojelustoimet aikuisiin, ”luonnollisiin” konniin.  


Vain yksi sadasta vastasyntyneestä konnasta selviytyy aikuiseksi, sillä suurin osa joutuu nälkäisten lintujen, rapujen ja kalojen syömiksi. Kilpikonnat kasvavat hyvin hitaasti ja saavuttavat sukukypsyyden vasta noin parinkymmenen vuoden iässä. Näiden luonnollisten uhkien lisäksi ihminen  on kilpikonnalle suuri uhka: konnien tahallinen kalastus, sivusaaliiksi joutuminen, pesimärantojen hupeneminen ja häviäminen, kelluvat roskat ja ilmastonmuutos ovat erittäin vakavia ongelmia merikilpikonnille. Meidän on siis ryhdyttävä toimenpiteisiin mikäli haluamme nähdä merikilpikonnien uiskentelevan maailman merissä tulevaisuudessa!
 

Kestävää merten virkistyskäyttöä

Pyrimme lisäämään turistien ympäristötietoisuutta levittämällä tietoa merten kestävästä virkistyskäytöstä sekä uhanalaisista merten eläimistä. Kilpikonnakeskuksemme saa viikoittain satoja Eurooppalaisia vierailijoita, joille kerromme kilpikonnista sekä muista meriympäristöä koskevista, kiinnostavista asioista. Tiesitkö, että ”nemo-kalat” osaavat myös oikeassa elämässä puhua? Entäs, tiesitkö että mangrovepuissa saatat nähdä kaloja kiipeilemässä ja että styroksirasialla kestää viisisataa vuotta maatua meressä? Näistä ja muista asioista kuulet jos tulet vierailemaan keskukseemme! 

Kestävää kalastusta Thaimaassa  

Katkaraputroolaus, pitkäsiimakalastus ja muut kalastuskeinot verottavat vahvasti kilpikonna- ja delfiinikantoja Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa.  Nykypäivänä on kuitenkin olemassa myös ympäristöystävällisempiä kalastuskeinoja: sivusaaliiden vähentämiseksi on kehitetty troolikasseihin niin sanotut TED-verkot (Turtle Exclusion Devises = kilpikonnien poissulkuverkot) jotka estävät kilpikonnien ja muiden isojen merieläinten pääsyn trooleihin. Projektimme tutkii TED-verkkojen käyttöä Thaimaassa ja pyrkii edistämään sen käyttöä kalastajien keskuudessa.

Verkkoon juuttunut täplädelfiini.


Haluamme saattaa yhteen kalastajia jotka käyttävät tai ovat valmiita käyttämään TED-verkkoja sekä hotelleja ja ravintoloita jotka ovat valmiita myymään ympäristöystävällisesti kalastettuja tuotteita. Pitkällä tähtäimellä haluamme parantaa Thaimaan meriympäristön tulevaisuutta sekä taata eko-kalastajille tuloja ja kompensaatiota TED-verkkojen käytöstä. Tämä varmistaa myös Thaimaan säilymisen kauniina rantakohteena.